| | |
|
| | Ihmisten herkulliset kädet?
Pennun normaaliin kasvuun kuuluu vaihe, jossa pentu leikillään puree ihmisten käsiä ja jalkoja. Puremista pennut joutuvat myös opettelemaan, jotta tietävät kuinka kovaa saa purra. Vaikka kyseessä ei ole millään tavoin aggressiivinen käytös, on tapa ihmisten mielestä varsin epämiellyttävä, sillä pennun maitohampaat ovat erittäin terävät.
Kannattaa muistaa, että hellä pureminen on osa koiraeläinten sosiaalista käyttäytymistä, joilla vahvistetaan laumasitetä myös aikuisena. Tästä syystä jotkin koirat myös aikuisena ottavat ihmisten käden hellästi suuhunsa.
Pennulla pureskelun tarve on suurinta juuri hampaiden vaihtumisen aikaan. Pureskelu lievittää pennun ikenien kutinaa ja kohteena ovatkin hampaiden vaihtumisen aikaan usein paitsi sallitut lelut, ihmisten kädet ja jalat mutta myös tuolien tai pöytien jalat. Pennulle voi antaa puruluiden ja lelujen lisäksi myös jääpaloja purtavaksi lievittämään ikenien kutinaa. Itse annan pennuilleni jäisiä rustoluita järsittäväksi hampaiden vaihdon aikaan - tällöin tulee muistaa, ettei muuta ruokaa saa antaa paria tuntia ennen tai jälkeen.
Koska pennulle tulee opettaa ettei ihmisten käsiä saa purra, tulee aluksi kertoa mikä on liian kovaa esimerkiksi kiljaisemalla 'ai' ja vetämällä käden pois. Välittömästi kun pentu vähän rauhoittuu, aletaan pentua silitellä uudelleen. Jos pentu on jo opetettu istumaan käskystä, komennetaan koira istumaan ja kun koira tottelee, voi pentua silittää ja kehua seesteisellä äänellä ja tarjota jotakin lelua tai puruluuta pureksittavaksi. Pentua ei koskaan näissä tilanteissa kannata yrittää työntää pois, sillä se vain innostaa pentua puremaan lisää. Mikäli pentu samalla saa hepulin ja käy välillä juoksemassa lenkin ja tulee taas takaisin, voi pentua rauhoittaa ottamalla syliin ja pitämällä sylissä kunnes on rauhoittunut. Kun pentu on rauhoittunut, se lasketaan takaisin alas.
Pentuhepulin (= pentu juoksee hulluna ympäriinsä häntä alhaalla ja voi välillä pyörähtää itsensäkin ympäri) saaminen kuuluu normaalina osana pennun kasvuun!
Käsien ja jalkojen puremisinotoa voi vähentää myös levittämällä näihin koiran mielestä varsin pahanmakuista etikkaa tai sitruunaa.
Pennulle ei saisi tosissaan suuttua sen yrittäessä purra leikillään, sillä se kuuluu sosiaaliseen käytökseen ja on luonnollista. Pennulle tulee sen sijaan kertoa milloin pureskelu on liian rajua. Jos pureskelu menee yli mittojen lopetetaan leikki siihen. Pureskelun ollessa liian rajua ja käsi tai raaja vielä koiran suussa, voi pennun alaleuasta tarttua kiinni ja painaa samalla kieltä peukalolla kunnes pentu yrittää vetää itseään pois - pennut inhoavat tätä. Kun pureskelu loppuu tulee pentua kehia rauhallisella äänellä ja silitellä.
Mikäli vanhempi pentu (6kk - ) roikkuu vaatteissa tai käsissä sitä kielletään ja tarvittaessa voi käyttää vesisuihkua tai Pet Corrector – ilmapainesuihketta apuna. Eli ensin kielletään ja jos ei usko niin samalla kun kielletään suihkautetaan vettä. Ja muista taas, että välittömästi kehu rauhallisella äänellä, kun koira lopettaa ei-toivotun käytöksen. Tuo ilmapainesuihke Pet Corrector on osoittautunut todella tehokkaaksi. Se ei perustu kipuun vaan laitteesta tulevaan kovaan, suhahtavaan ääneen, joka ei ihmisen korvaan kovinkaan ikävältä kuulosta. Kun pahin pureskelutarve hampaiden vaihtumisen osalta on mennyt ohi eikä pureskelua ole onnistuttu opettamaan pois, on käytös usein huomionhakuisuutta. Ja hankalahan sitä on olla huomioimatta, kun omassa nahassa nipistää ilkeästi toisen hampaat. Tässäkään iässä tapa näykkiä ei ole yhteydessä agressiivisuuteen vaan on vain huonotapaisuutta. Ero agressiivisen koiran ja huomionhakijan/huvittelijan välillä näkyy voimakkaasti koiran elehdinnässä ja tilanteissa joissa pureskelua ilmenee.
Taaskaan näissä tilanteissa on koiraa turhaa yrittäää työntää pois, sillä se vain innostaa lisää. Kun koira tekee riekkuyrityksen kohti, voi koiralle sanoa todella tympääntyneellä äänellä 'oletko vähän hölmö' ja kääntää samalla koiralle selkä ja katsella taivaalle, jos tuota Pet Correctoria ei ole lähistöllä. Ja kehu heti kun koira lopettaa - rauhallisella äänellä.
Tottelevaisuuskoulutuksesta on apua, sillä aivojumppa väsyttää koiraa ja koiralle jää vähemmän energiaa riekkumiseen. Tottelevaisuuskoulutuksella, oikein tehtynä, lisätään paitsi koiran kunnioitusta ja hallintaa se myös vahvistaa yhteenkuuluvuutta ohjaajan ja koiran välillä. Pelkkä liikunta harvoin riittää koiralle vaan koira tarvitsee myös henkisiä virikkeitä voidakseen hyvin. Jäljestyksen opettaminen on yksi hyvä keino, sillä jäljestäessään koira käyttää päätään ja tämä taasen rauhoittaa. Netistä löytyy jäljestyksen aloittamiseen hyviä artikkeleita.
Ihmisen ympäri juokseminen ja haukkuminen ja samalla näykkiminen on usein paimennusvietin laukaisemaa puremiskäytöstä, johon kannattaa puuttua jo pienenä, sillä toiminto on koiran mielestä hyvinkin hauskaa. Tässä toiminnassa näykkäisyt osuvat nilkkoihin, pohkeisiin ja pakaroihin tai kumartuvan henkilön käsiin. Juoksemaan lähtevällä ihmisellä pakaroihin tai nilkkoihin. Koiralla on usein etuosa alhaalla kuten leikkikutsussa ja koira 'tamppaa' jaloillaan samalla maata ja loikkii sivusuunnassa tai edes takaisin. Tähän käytökseen voi kokeilla Pet Correctoria, vesisuihkua, mutta myös laumasta erottamista. Eli mikäli koira alkaa kesken lenkin hihnassa pureksia omistajaansa sanotaan koiralle 'ei'. Mikäli ei usko heti kytketään koira lähimpään tolppaan ja jätetään siihen hetkeksi. Muutaman minuutin kuluttua palataan ja jatketaan lenkkiä koiran kanssa. Mikäli koira alkaa uudelleen tuon ei-toivotun käytöksen toistetaan sama. Pian koira oppii, ettei kannata aloittaa tuota omistajan pureskelua, sillä silloin jää yksin.
Koiraa ei taaskaan kannata alkaa sättimään tai yrittää työntää pois, sillä se on usein koirasta vain hauskaa.
Mikäli koira jahtaa vieraita ihmisiä; lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja lapsia on kyse yleensä saalisvietin laukeamisesta. Tällöin tulee koiran kouluttamista tehostaa, sillä tämä ei ole millään tavalla sallittua käytöstä, vaikka koiran mielestä kovinkin hauskaa, jota se hyvin mielellään jatkaa, jos käytökseen ei puututa. Avuksi näihin tilanteisiin tulevat lavastetut harjoitukset, joissa koiran mielikuva jahtaamisen hauskuudesta katkaistaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi seuraavasti; Pyöräilijä ajaa ohi - omistaja kieltää, mutta koira lähtee jahtaamaan - pyöräilijä viskaa kassillisen räminätölkkejä koiran eteen - omistaja kutsuu koiraa ja kehuu koiran tullessa luokse. Koira oppii - omistajan luona kivampi kuin jahdata pyöriä.
Toki, jos koira heti ensimmäisellä kiellolla lopettaa ja kääntyy heti omistajansa luo kehutaan koiraa ja palkitaan runsaasti!
Tuolien herkulliset jalat?
Pennun omistajat tietävät kuinka helposti koiran suuhun eksyy kaikkea ei-sallittua. Pentuhan ei voi tietää, mikä on sallittu ja mikä ei - paitsi kokeilun kautta. Ja kokeilu tehdään tietysti suulla.
Koiran leuat on tehty puremiseen ja luiden ja puupalikoiden syöminen kuuluu aikuisellakin koiralla suuhygienian hoitoon, mutta pureskelu on koiralla myös mukavaa ajanvietettä. Pentukoiralla pahin pureskeluntarve liittyy usein hampaiden vaihtumisen aikaan - tuolloin koiralle kannattaakin antaa paljon maukasta ja kovaa purtavaa, jotta huonekelut säilyvät. Nuorella, suurella koiralla, myös nälkä saattaa ajaa koiran puremaan kenkiä.
Pennulle tulee opettaa, mitä saa suuhun ottaa ja mitä ei. Fiksua on nostaa koiran hampailla helposti tuhottavat asiat kuten kengät pennun ulottumattomiin ja jättää tilalle sallittua syötävää ja sallittuja leluja. Mikäli pennun suuhun ei-sallittua eksyy, kielletään pentua nätisti ja otetaan nämä koiralta pois ja vaihdetaan samalla sallittuun ja kehoitetaan pentua näitä syömään.
Sähköjohdot pitäisi pentukoiralta olla ulottumattomissa, mikäli pentu on yksin. Huonekaluihin ja sähköjohtoihin voi lisäksi laittaa jotakin pahanmakuista, kitkerää ainetta kuten etikka tai sitruuna. Tämä tuote on omassa käytössämme osoittautunut toimivaksi!
Nokia ei muuten tarkoituksellisesti valmista koiran suuhun hyvänmakuisia kännyköitä tai Sony koiran mieleisiä kaukosäätimiä. Syy, miksi näitä koirat syövät on paljon yksinkertaisempi - omistajan haju on niissä voimakkain, sillä ihminen erittää koiran parhaiten haistamaa tuoksua kämmenistä ja jalkapohjista, ja usein omistaja on vielä koskenut niihin viimeiseksi ennen lähtöään.
Pennut eivät tuhoa tavaroita ilkeyttään vaan kyse on leikkikäyttäytymisestä. Paljolta tuhoista välttyy, kun koiralle järjestää muuta mukavaa ajanvietettä ja päälle tekemistä, sillä tämä vahentää koiran ylimääräistä energiaa ja sitä kautta tuhoamisvimmaa kummasti. Jäljestäminen ja tottelevaisuuskoulutus tai temppujen opettaminen toimii tähän mainosti. Pennulle tulee jättää sallittuja luita ja leluja järsittäväksi ja tarjota riittävästi liikuntaa ja muuta puuhaa, jotta pahanteolta vältytään.
Mikäli koira pureksii esimerkiksi tuolinjalkoja tai mattoa omistajan ollessa kotona ja koiralle on jo aiemmin kerrottu ettei näin saa tehdä ja tarjottu vaihtoehtoista purtavaa, on kyseessä usein huomionhakuisuus. Tällöin koiran alkaessa järsiä kannattaaa poistua toiseen huoneeseen. Yleensä koira tulee heti perässä ja oppii, että jyrsimällä omistaja lähtee pois eikä koira saa huomiota.
Pahin tuhoamisaika on ohi yleensä hampaiden vaihduttua. Mikäli tuhoaminen jatkuu vielä puolitoista vuotiaana ei kyse ole enää normaalistä käytöksestä vaan käyttäytymisongelmasta,
jonka syyt pitää selvittää. Kyseessä voi tällöin olla esimerkiksi ahdistus tai koiran elämän vähävirikkeisyys.
|
|
| | | |
|
|
|
