Koirien yleisin pelkotila on yksinjäännin pelko. Toiselta nimeltään tätä pelkotilaa kutsutaan eroahdistukseksi.

Ahdistus on epämääräistä, painostavaa, pelonsekaista tunnetta, joka kohdistuu tulevaisuudessa tapahtuvaan asiaan tai tapahtumaan. Mielenkiintoista on, että paniikkikohtauksista kärsivillä ihmisillä esiintyy myös eroahdistusta. Paniikki taasen on äkillinen pelkotila, joka valtaa yksilön ennalta-arvaamattomasti eri tilanteissa. Toisaalta paniikkireaktio ei välttämättä laukea samassa tilanteessa joka kerta.

Moni koiranomistaja on törmännyt tilanteeseen, jossa kotiin palattua ovella odottaa paitsi ylitsevuotavan innokkaasti tervehtivä koira, mutta myös revitty roskis, kaiveltu kukkapurkki, naposteltu kaukosäädin, jyrsitty ovenpieli tai vaikkapa uudelleenmuotoiltu sohva. Koira on voinut myös tehdä tarpeensa sisälle. Koiranomistajaa ei lohduta tietää, että tämä kaikki yleensä tapahtuu ensimmäisen viidentoista minuutin aikana, jonka koira on yksin. Ei ainakaan silloin kun koti on päivittäin kuin pommin jäljiltä.

Koiran haukkuessa ja ulvoessa taukoamatta, on naapurisopu koetuksella ja häätö voi olla lähellä.

Mutta miksi koira tuhoaa ja miten tilannetta voisi helpottaa?

Ennenkuin koiran mitään käytösongelmaa voidaan lähteä purkamaan, tulee tietää ja ymmärtää, miksi koira jotakin tekee.

Koira on sosiaalinen eläin ja yksinkertaisesti laumasta eroon joutuminen aiheuttaa sille stressiä. Eroahdistuksesta kärsiviä koiria löytyy kaikkien rotujen edustajista. Yleisesti kuitenkin luonteeltaan pehmeät koirat kärsivät eroahdistuksesta muita enemmän, nartut aavistuksen uroksia herkemmin. Joidenkin tilastojen mukaan labradorinnoutajat ja eräät muut lintukoirat kestävät huonosti eroa laumastaan.

Vaikka koirat usein purkavat ahdistustaan esineisiin, ikkunan- ja ovenpieliin, saattaa olla, että koira joutuu yksin jäädessään niin ”koville”, että seurauksena on jopa paniikkikohtaus.

Paniikkikohtauksista kärsivillä koirilla esiintyy usein edellä kuvattujen ns. estefrustraatioiden lisäksi voimakasta autonomisen hermoston aktivoitumista. Koiran sydämensyke ja hengitystiheys kohoavat. Koira saattaa kieltäytyä syömästä yksin ollessaan vaikka ruokaa olisi tarjolla. Koira kuolaa, vapisee ja läähättää. Kun omistaja sitten palaa, koira tervehtii tätä ylenpalttisesti lähes rituaalinomaisesti.

Seuraavaan olen koonnut keinoja, kuinka tuhoja voi välttää.

Eroahdistuksesta kärsivän koiran totuttaminen yksinoloon vaatii määrätietoista, jopa kuukausia kestävää harjoittelua. Koira kannattaa jo aivan pentuna totuttaa yksinoloon lyhyitä aikoja kerrallaan, jolloin se oppii luottamaan siihen, että omistaja palaa aina sen luokse.

Koira kärsii yleensä vähemmän ahdistuneisuudesta, jos sillä on seurana toinen koira. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa vaan perheen toinen koira voi kärsiä eroahdistuksesta, vaikka toisella ei olisi mitään ongelmaa yksinolon suhteen.

Jotkut pitävät parhaana, ettei koiraan reagoida mitenkään tai sitä huomioda millään tavoin viittä minuuttia ennen lähtöä ja viisi minuuttia paluun jälkeen. Toiset venyttävät ajat jopa puoleen tuntiin.

Aamulla koiran kanssa kannattaa tehdä rauhallinen lenkki. Palloleikit tai nopea pyörälenkki aktivoivat koiraa eivät poista energiaa. Toiset jättävät lähtiessään koiralle radion päälle.

Koiralle, joka tuhoaa paikkoja, saattaa toimia opettamisessa seuraava keino:

Ota savuluu ja laita sen sisään jotakin hyvää kuten maksapasteijaa. Tepastele luun kanssa hetkinen ja ole kuin se olisi suurin aarteesi. Koske luuhun viimeiseksi ennen lähtöä ja jätä se pöydän reunalle vähän kuin tyrkylle, mutta niin kuin se olisi aarteesi. Poistu huoneesta ja odota oven takana hetkinen (pari minuuttia). Koira todennäköisesti ottaa luun ja alkaa järsiä sitä. Kun koira on ottanut luun ja alkanut jyrsiä sitä, palaa takasin ja ota luu koiralta. Koira kuvittelee omistajan palaavan, kun vain syö luuta. Tee tämä muutaman kerran ja muutamana päivänä aikaa varovasti pidentäen. Näin koira siis oppii purkamaan eroahdistuksensa luuhun muiden tavaroiden sijasta.

Aloita samalla yksinolokoulutus alusta ja aivan lyhyistä tuokiosta. Koira olisi saatava luottamaan, ettei sitä hylätä.

Edelläolevat keinot toimivat yleensä koiralle, joka kärsii lievästä eroahdistuksesta. Vaikeissa tapauksissa koiran käytöstä voidaan muokata lääkityksellä. Lääkityksellä lievitetään koiran ahdistuneisuutta, jolloin uusien tapojen oppiminen mahdollistuu. Näistä kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Myös koirien valeriaanatuotteista, haihduttimesta saattaa olla apua sekä metelöivällä koiralla sitruunapannasta. Muista, että sitruunapanta kyllä hillitsee haukkumista ja ulvomista, mutta ei poista taustalla olevaa ongelmaa.

Artikkelin on kirjoittanut Camilla Peura