Nimeni on Camilla Peura (ent.Ketonen). Ikää minulle on kertynyt tähän mennessä  38 vuotta ja oman koiran omistamista siitä 26 vuotta. 

Koirahullu olen ollut koko ikäni. Ensimmäisen koirani, useissa perheissä kiertäneen, lähes kolmevuotiaan saksanpaimenkoiran ostin omilla rahoillani 12 vuotiaana. Koiralla oli tullessaan paljon erilaisia ongelmia, se pelkäsi miehiä, luottamus ihmisiin puuttui, se kiskoi kuin hullu, sitä ei aluksi voinut päästää irti...
Tämän koiran kanssa kiersin koulutuksissa, leireillä, luin kaiken käsiin saamani koiramateriaalin  ja palo koiran kanssa tekemiseen oli valtava. Monet asiat saatiin kouluttamalla paremmaksi, mutta kaikkea ei voinut ja/tai osannut korjata.

Toinen saksanpaimenkoira minulle tuli kolme vuotta myöhemmin ollessani 15-vuotias. Ja saksanpaimenten kanssa pyörin melkolailla paljon. Jälkeä ja viestiä harrastettiin samoin tottelevaisuuskoulutusta. Raunioilla kävin hakemassa koirilleni tulokset 90-luvun alussa ja kestävyyskokeet tuli pyöräiltyä.

Sitten rodun sairudet alkoivat masentaa ja halusin koiran joka eläisi kanssani myös normaalin vanhuuden. Päädyin valinnassani salukiin.

Salukin kanssa harrastin agilitya ja pääsimme ylimpään luokkaan. Maastojuoksuissa käytiin niin, että tytöstä tuli käyttövalio, radalla käytiin ja joku vuosi Riimu olikin sitten Salukikerhon ratamestari, toko-kokeissakin käytiin pyörähtämässä. Lisäksi salukini luonnetestattiin. Riimun elämä päättyi äkillisesti syöpään keväällä 2012, juuri ennen 12-vuotis syntymäpäiviä. Vielä 2011 syksyllä tyttö juoksi kanssamme pitkiä juoksulenkkejä.

Koska salukin kanssa ei voi harrastaa palveluskoiralajeja, hankin toiseksi koiraksi hollanninpaimenkoiran. Tämän kaverin elämä päättyi 3-vuotiaana. Siihen mennessä oltiin harrastettu agilitya 3-luokkaan saakka ja Tokoa avoimeen. Viestiä ja jälkeä treenattiin. BH-koe suoritettiin jo vuoden ikäisenä. Näyttelyissä tuli myös käytyä melkolailla paljon, vaikka varsinaisesti näyttelyt eivät lähellä sydäntä olekaan.

Hollanninpaimenkoira sai seuraajakseen sileäkarvaisen noutajan Wunjon. Wunjon, tällä hetkellä 8-vuotiaan, kanssa on harrastettu agilitya (II-luokassa), tottelevaisuutta erikoisvoittajaluokassa (TK2 ja Hollannista GG2- koulutustunnus), koiratanssia, viestiä (VK3), jälkeä (JK1), viestiltä  Wunjo onkin viittä vaille käyttövalio. BH-koe on luonnollisesti suoritettu, luonnetestissä on haettu kiitettävät 170p. Näiden lisäksi Wunjo on vuoden 2009 PK-flatti ja osallistui Suomen joukkueessa koiratanssin PM-kisoihin. Joissakin näyttelyissä on nyt käyty ja sieltä haettu mm. erinomaisia ja mm. paras veteraani.. Wunjo sai pennut kesällä 2010 ja näistä minulle jäi yksi tyttö, Hehku. Hehku on nyt 2 vuotias ja olemme tokossa Avoimessa luokassa.

Näiden hyvin erityyppisten koirien lisäksi olen hankkinut omakohtaista kokemusta kouluttamalla ja kilpailemalla afgaaninvinttikoira Roshan kanssa. Roshan omistaja Kirsi on kisannut tämän ja muiden afgaaniensa kanssa tottelevaisuuskokeiden voittajaluokkaan saakka, joten kaikkea en ole tälle kaverille todellakaan opettanut. Rosha on jo ikäänytnyt rouva, joten agility on vain muistoja enää.

Koulutuksista:

Pidän koiraharrastuksessa haasteista, mutta en ryppyotsaisuudesta. Yritän aina nähdä koulutettavissani heissä olevan potentiaalin ja suhteuttaa sen jokaisen ohjaajan omiin tavotteisiin.
Joku haluaa SM-kisoihin, joku MM-edustuspaikan ja jollekin pelkästään koiran kanssa puuhastelu on se tärkein juttu. Mielestäni päämäärä ei saa olla kaikki kaikessa vaan matkan sinne kummallekin mukavaa.

Jokainen koira on yksilönsä ja jokaisessa on varmasti potentiaalia johonkin. Salukia kouluttaneena tiedän, että toisilla sen esiin saaminen vain kestää hitusen kauemmin. Jokainen koira myös tarvitsee päälleen työtä.

Mielestäni jokaiselle koiralle tulisi opettaa ainakin perusasiat eli hyvän peruskäyttäytymisen lisäksi ehdottomasti ainakin luoksetulo, pysähtymiskäsky ja paikallaodottamiskäsky. Näitä jokainen koira tarvitsee elämänsä varrella.

Kaikki käyttämäni koulutusmetodit olen kokeillut omilla koirillani ja niistä valinnut vain ne hyväksihavaitut. Jos koiraa ei jotakin saa oppimaan, on kyse siitä, että koiralle ei ole osattu kertoa, mitä siltä toivotaan tai palkkio ei ole koiralle riittävän hyvä, jotta se viitsisi töitä sen eteen tehdä. Jokainen meistä haaveilee pentua ottaessaan tulevasta hyvin käyttäytyvästä koirasta, parhaasta ystävästä. Ilman työtä ja opettamista tätä ei kuitankaan tapahdu ikään kuin itsestään.

Kukaan ei ole seppä syntyessään, pätee myös koiran kouluttamiseen. Jokainen varmasti tekee virheitä. Yritän koulutuksissa kertoa mahdollisimman selvästi, kuinka asiat kannattaa tehdä ja miksi ne kannattaa tehdä niin tai näin ja perustella kantani mahdollisimman selvästi. Koulutuksissa (varsinkin toko-, pentu- ja naksutinkoulutuksissa) ja luennoilla apunani toimii aina tarvittaessa sileäkarvaiset noutajani Wunjo, Gebo ja salukini Riimu. Nämä ahkerat työtoverini ovat aina valmiina töihin ja helpottavat paitsi työtäni niin varmastikin myös auttavat monia  oppilaita ymmärtämään kulloisenkin harjoituksen. Ja mikä parasta molemmat nauttivat puuhasta. Koiristani ainakin Wunjo on varmasti saanut hymyn jokaisen koulutettavan kasvoille.

Suosittelen lämpimästi:
# Naksutinkoulutusta – helpottaa asioiden opettamista koiralle huomattavasti.
# PetSilk-tuotteita – niitä en vaihtaisi pois!
# Eagle Pack Holistic Solution – maitohappobakteereita – helpottamaan ruuansulatusta.
#jauhemaksapihvejä ja vähäsuolaista leikkelettä nirsommalle.
# Lukemaan Turin Rugaasin Rauhoittavat signaalit-kirjan
# Kilpaileville koirakoille lukemaan Niina Svartbergin Kilpailemisen Taito-kirjan.

Tämänhetkiset koirani:
# Sileäkarvainen noutaja narttu Wunjo s. 2004 ( BH, TK2, GG2, VK3, JK1 Chiccoxen Is This Love, Toko  EVL, Agi 2, BH, viesti 3-luokka, jälki kakkos luokka)
Todellinen ilo ja energiapommi. Upea työtoveri!
# Sileäkarvainen noutaja narttu Hehku s. 2010 (Flatout Fabulous) Toko AVO

Kasvattamani pentue jalostustietojärjetelmässä


Wunjon temppuja YouTubessa
Koirieni aktivointia YouTubessa
Lainakisakoirani agilityssa
# Afgaaninvinttikoira Rosha s. 2000 (Fin KVA-m Kirman Roshana, agi 2, Toko Voi) Tyttö, joka hyvinä päivinä tekee upeaa yhteistyötä)

Muistoissa:
# Salukinarttu Riimu s. 2000 (Fin KVA-m Tazillah Riim Bint Topaz, Toko alo, Agi 3)
Tulisieluinen, omanarvontuntoinen, hyvin päättäväinen neitokainen. Koiramaailman Houdini. Minun rakas pitkäkorva.
# Sileäkarvainen noutaja narttu Gebo s. 2007 ( BH Chiccoxen Perla Del Amor, Toko Avo, BH)
Tättähäärä, sopivasti jääräpää energiapommi, minun ihana retturuudolfini, jonka sairastuminen vei minulta liian aikaisin.

# Saksanpaimenkoirauros Didi (Zepter's Didiwhy) Hyvin arvokkaasti käyttäytyvä koira,
joka rakasti koko maailmaa ja joka usein seikkailee unissani.
# Hollanninpaimenkoira Rommi (BH Dark' un's Doldriest-Astor 2* sert 2 * cacib, agi 3, toko avo)
Kaunis, kaunis energiapommi. Valitettavasti kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti.
# Saksanpaimenkoiranarttu Emma (Emely von Seebachtal, SchH 1, VH) Kaunis tuontinarttu,
joka jätti jälkeensä kaunisluonteisen pojan Didin. Kunpa yhteiselomme ei olisi ollut niin lyhyt.
# Useita muita saksanpaimenkoiria, joilla jokaisella on pysyvä paikkansa muistoissani.
Jokainen koira opetti minulle paljon ja joku vielä enemmän.